Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen johtaminen ja kehittäminen – Pirullinen ongelma?

Seminaari torstaina 10.4.2014

Aika: 9.30 – 13.00

Paikka: Kulttuuritehdas Kehräämö, Pumpulikatu, Puuvillatehtaan sisäpiha, Pori

Seminaari on tarkoitettu hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen parissa työskenteleville julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajille, opiskelijoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille.

Ohjelma

9.30 Avaussanat, tietohallintojohtaja Heikki Haaparanta, Porin kaupunki  

9.40 Hyvinvointi – Mikä siinä nyt niin pirullista on? FT Pertti Laine, TY

10.15 Hyvinvointia ja mittareita – pirullinen yhtälö?

  • Työhyvinvointi ja mittaaminen, yliopistonlehtori Harri Virolainen, TuKKK
  • Tulosjohtaminen yliopistoissa: tuloksista numeroihin? tutkija Kirsi-Mari Kallio, TuKKK
  • Strateginen talouden mittaaminen julkisella sektorilla, projektitutkija Jaana Määttälä, TuKKK

10.45 Kahvi- ja debattitauko

11.15 Pirullinen luovuus

  • Organisatorisen luovuuden määrittelyn pirullisuudesta, tohtorikoulutettava Annika Blomberg, TuKKK
  • Luovan tuotannon pirullinen ongelmallisuus – tapausesimerkkinä festivaalit, projektitutkija Mervi Luonila, TuKKK
  • Kommenttipuheenvuoro, KTT ainejohtaja Tanja Johansson, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

11.45 Pirullisia ongelmia terveydenhuollossa

  • Asiakaslähtöisyys ja modulaarisuus pirullisten ongelmien käsittelyssä sosiaali- ja terveydenhuollossa, tohtorikoulutettava Terhi Tevameri & projektitutkija Mervi Vähätalo, TuKKK
  • Brändin rakentamisen pirullisia ongelmia julkisella sektorilla – liikelaitokset terveydenhuollon alalla, tohtorikoulutettava Kati Suomi & yliopisto-opettaja Päivikki Kuoppakangas, TuKKK

12.10 Miten tästä eteenpäin? – Paneelikeskustelu

  • paneelin vetäjänä tietohallintojohtaja Heikki Haaparanta, Porin kaupunki
  • panelisteina:

professori Tomi Kallio, TuKKK; maakuntajohtaja Pertti Rajala, Satakuntaliitto; seutujohtaja Henna Lempiäinen, Karhukunnat; kulttuurituottaja Emma Susi, Porin kaupunki; teatterijohtaja, näyttelijä, valmentaja Angelica Meusel, Rakastajat -teatteri; näyttelijä, valmentaja Miia Lindström, Rakastajat -teatteri; toimitusjohtaja Juha Lehtonen, Activity Stones Oy

13.00 Seminaari päättyy

Seminaari on maksuton.

Ilmoittautumiset 3.4.2014 mennessä: projektisihteeri Enni Airasmaa, enni.airasmaa@utu.fi

HITTI – Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen johtaminen ja kehittäminen (2011-2014) on  Turun Kauppakorkeakoulun Porin yksikön toteuttama ja Satakuntaliiton rahoittama EAKR- hanke. Rahoitukseen osallistuu myös Porin kaupunki.


Rahoittajat2

Mainokset

Vahva liiketoimintaosaamisen salkku

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön uudessa Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa pureudutaan asiantuntijaorganisaatioiden johtamisen ja asiantuntijapalveluiden markkinoinnin haasteisiin. – Asiantuntijuuden johtaminen on varmasti yksi johtamisen haastavimmista osa-alueista, pohtii johtamisen ja organisoinnin yliopisto-opettajana toimiva Päivikki Kuoppakangas, joka vastaa maisteriohjelman sisällöllisestä kehittämisestä yhdessä markkinoinnin erikoistutkija Arja Lemmetyisen kanssa.

 

Lemmetyinen & Kuoppakangas

Arja Lemmetyinen ja Päivikki Kuoppakangas

 

Tulevana syksynä käynnistyvän uuden maisteriohjelman ydin muodostuu yksikön vahvasta liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisesta, ja opetussisällöt perustuvat yksikön pitkäjänteiseen ja monitieteiseen tutkimustyöhön.

– Aikaisemmat maisteriohjelmat ja niitä tukeva tutkimuksemme on ollut toimialasidonnaista. Uuden maisteriohjelman myötä tutkimuksemme on laajemmin sovellettavissa eri konteksteihin, vaikkakin vahvat juuremme – hyvinvointiala ja luova talous – ovat jatkossakin läsnä. Emme voi, emmekä halua kokonaan ”karistaa karvojamme”, Arja Lemmetyinen sanoo.

Suunnittelussa on Lemmetyisen mukaan lähdetty liikkeelle yksikön omista vahvuuksista.

– Maisteriohjelmalle luodaan vankka pohja markkinoinnin sekä johtamisen ja organisoinnin pääaineista sivuaineita unohtamatta, ne ovat iso osa kokonaisuutta. Pieni yksikkö antaa mahdollisuuksia monitieteiseen yhteistyöhön. Teoreettista osaamistamme voi soveltaa eri yhteyksissä. Olemme hioneet omaa osaamistamme aikaisempien maisteriohjelmien pohjalta.

– Uutta Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmaa tukeva tutkimus on tärkeä painopistealue yksikkömme monialaisessa tutkimusportfoliossa, yksi sen keihäänkärjistä.

Pakettiin uutta johtamiskulttuuria

Päivikki Kuoppakangas uskoo, että uusi maisteriohjelma vastaa talouden jatkuvaan muutokseen ja antaa siihen työkaluja.
– Maisteriohjelma vastaa jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän haasteisiin. Maisteriohjelma vastaa myös niiden tarpeisiin, jotka haluavat edetä johtaviin asemiin ja kasvattaa omaa liiketoimintaosaamistaan, jota tänä päivänä tarvitaan entistä enemmän.

– Uudesta maisteriohjelmasta valmistuvat maisterit voivat mielestäni hakea mihin tahansa tehtävään, missä tarvitaan ekonomin osaamista. Ekonomin valmiuksien ja osaamistaitojen lisäksi heillä on asiantuntijaorganisaatioihin liittyvää johtamisen ja markkinoinnin erityisosaamista.

Maisteriohjelmaan hakeutuvat opiskelijat voivat edustaa monia eri aloja. Kuoppakangas toivookin eri toimialoilta hakijoita, jotka tulevat hakemaan kovan liiketoimintaosaamisen tiedon ja olisivat valmiita lähtemään luomaan uutta johtamiskulttuuria.

– Aikaisemmasta taustasta riippumatta maisteriohjelmasta valmistuva kauppatieteiden maisteri saa todella vahvan liiketoimintaosaamisen salkun. Keskitymme aivan ydinasioihin. Opiskelija saa itselleen todella lujan ydinosaamisen paketin sekä osaamiseen särmää ja syvyyttä, Arja Lemmetyinen uskoo.

– Meiltä valmistuvat voivat tehdä omasta asiantuntijuudestaan liiketoimintaosaamista, Päivikki Kuoppakangas lisää.

Teoria käytäntöön

Opiskelijoiden kuulee usein kritisoivan, että yliopistossa teoria on niin suuressa roolissa eivätkä he tiedä, mihin valmistuvat, kuten esimerkiksi käytännönläheisestä ammattikorkeakoulusta. Päivikki Kuoppakankaan mielestä teoria kuitenkin kehittää kykyjä, joita tarvitaan useilla eri aloilla. Esimerkkeinä hän mainitsee tiedonanalysointi- ja argumentointitaidot sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittymisen.

– Yliopistossa opiskelija oppii miten teoriaa käytetään, hän pystyy käyttämään oppimaansa tietoa ja viemään sitä käytäntöön. Valmistunut pystyy modifioimaan omaa kompetenssiaan eri toimialoille ja soveltamaan tietojaan.

Kirjoittanut: Susanna Jänismäki

***************************************************************************************

Haku Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmaan on parhaillaan käynnissä. Lue lisää osoitteesta http://www.utu.fi/alma

Tuoreita ideoita työelämän haasteisiin

Tero Pitkämäki

Tero Pitkämäellä jos kenellä on erinomainen näkemys tämän päivän työelämän haasteista sekä siitä, miten opinnot voivat vastata näihin haasteisiin.

Mies työskentelee Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän johtajana ja viimeistelee parasta aikaa kauppatieteiden maisterin tutkintoa Porin yliopistokeskuksessa Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa. Pääaineena on johtaminen ja organisointi, ja menossa on kolmas opiskeluvuosi.

Pitkämäen mielessä oli jo pidemmän aikaa siinnyt ajatus täydentää opintoja. Mies on aikaisemmalta koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.

–  Työelämässä suoritetaan paljon MBA-tutkintoja, mutta etsin paremmin itselle sopivaa vaihtoehtoa. Porissa oli tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus, Pitkämäki kertoo.

Opintojen jälkeen hänen työuransa alkoi verohallinnon palveluksessa. Sieltä siirryttiin kunnalliselle puolelle ja kuntayhtymässä mies on viihtynyt reilut 10 vuotta, aluksi talousjohtajan tehtävissä.

– Työni on käytännössä erilaisia kokouksia, esittelyä hallitukselle ja asioiden valmistelua, johtamistyötä. Työntekijöitä on päälle 400 ja pääosa heistä on hoitohenkilökuntaa.

Opinnot tuollaisen työn rinnalla vaativat tiukkaa suunnitelmallisuutta ja kurinalaisuutta. Pitkämäki on käyttänyt osan lomistaan opintoihin ja pyrkinyt saamaan mahdollisimman paljon opintoja edistävää tekemistä niille päiville, kun hän Porissa käy.

– Opiskelu aikuisiällä on ollut hieno kokemus. Välillä on raskasta, mutta opiskelu antaa myös voimia ja jaksamista töiden puolelle. Ohessa on saanut hienoja verkostoja, Pitkämäki toteaa.

Opintojen alussa hänellä ei ollut erityisiä odotuksia siitä, mitä tuleman pitäisi. Toiveena kuitenkin oli, että omia ajatuksia saisi päivitettyä ajan tasalle.

– Julkisella puolella tarvitaan uusia ideoita ja liiketoimintaosaamista, joita opinnoissa on saanut. Varsinkin terveysalalla on oleellista osata puhua samaa kieltä yritysten kanssa. Siten on helpompi tehdä yhteistyötä.

Mies tekee pro gradu -työtä omistajaohjauksesta terveydenhuollon piirissä. Aihe on kovasti pinnalla Suomessa myös valtiotasolla.

– Minua kiinnostaa, miten kuntien ohjaus toimii terveydenhuollon yksikössä. Gradun teoriaosuutta on jo hahmoteltu ja haastatteluja tehty. Tähtäin valmistumisessa on vuoden 2014 syksyssä.

Työelämän haasteita terveydenhuollossa

Työelämän muuttuvista ja kiristyvistä haasteista puhutaan jatkuvasti enemmän. Koulutustarjonnan tulisi puolestaan vastata näihin haasteisiin. Millaisia haasteita Pitkämäki näkee työhönsä liittyen?

– Terveydenhuolto on murroksessa ja tarvitaan uusia toimintamalleja. SOTE-uudistus muuttaa läpi mennessään rakenteita todella paljon. Kauppatieteellisen koulutuksen on katsottu kuuluvan yksityiselle sektorille, mutta sitä tarvitaan myös julkisella puolella. Tarvitaan uudenlaista näkemystä.

Ovatko sitten opinnot Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmassa vastanneet Pitkämäen työssä kohtaamiin haasteisiin?

– Kuten todettu, moniin haasteisiin on saanut ideoita. Yksittäisistä asioista esimerkiksi tuotteistaminen on ollut käytännöllistä ja hyödyllistä. Kuntayhtymässämme palvelut on tuotteistettu. Näin tiedetään, mitä on tarjolla ja mitä mikäkin palvelu maksaa.

Pitkämäki ei ole asunut opintojen aikana Porissa, mutta opinnot hän aloitti aikanaan kaupungissa hyvillä mielin. Porin yliopistokeskus opiskeluympäristönä on tehnyt vaikutuksen.

– Täällä opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa, joten työssäkäyvänä on helppo järjestellä aikatauluja. Vanha tehdasmiljöö on miellyttävä ja rakennus sijaitsee upealla paikalla.

Teksti: Jani Wahlman

Kuva: Mikko Viitapohja

********************************************************************************

Uuden työelämän haasteisiin vastaavan Asiantuntijaorganisaatioiden liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman haku on nyt käynnissä! Tutustu ja hae: http://utu.fi/alma

Kansainvälisiä kohtaamisia Reykjavikissa

Islannin yliopistossa järjestettiin 21.–23.8.2013 jo 22. Nordic Academy of Management -konferenssi. Pohjoismaista yhteistyötä korostavan konferenssin ohjelmistossa nähtiin yli 400 esitystä. Erilaisia teemakokonaisuuksia oli yhteensä 32. Konferenssin avauspuheenvuoron piti tohtori Barbara Czarniawska Göteborgin yliopistosta.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä konferenssiin osallistui kahdeksan edustajaa, heidän mukanaan tohtoriopiskelijat Kati Suomi (markkinointi) sekä Päivikki Kuoppakangas (johtaminen ja organisointi).

Suomi ja Kuoppakangas listaavat monta hyvää syytä osallistumiseen. Konferenssi on tunnetusti korkeatasoinen, ja edustettuna ovat kaikki liiketalouden osa-alueet, mikä lisää poikkitieteellisyyttä. Lisäksi konferenseissa voi kehittää sekä ylläpitää kansainvälisiä tutkijasuhteita.

– Lähdimme testaamaan viitekehyspaperia kansainvälisillä areenoilla, kommentoi Kuoppakangas ja viittaa yhdessä Suomen sekä Charles Hampden-Turnerin kanssa tehtyyn artikkeliin ”Internal branding — the key to successful organisational change in public sector organisations?”

Suomi puolestaan kertoo, että kaksikko osallistui pitkälti juuri teema-alueen ”Brands and the ethereal colonization of society” ohjelmaan, jossa heidän artikkelinsa esitettiin.

Artikkeli on tehty lähtökohtaisesti johtamisen näkökulmasta, ja markkinoinnin teema-alueella esiteltynä se herättikin paljon kysymyksiä. Kuoppakankaan mukaan juuri tällaisia huomioita paikalta lähdettiinkin hakemaan.

Yhteistyötä uudessa tutkimusryhmässä

Suomi ja Kuoppakangas ovat perustaneet Flow-tutkimusryhmän, jonka puitteissa tällaiseen ajatusten ristiinpölytykseen tähdätään. Käytännössä he ovat vuoroin katsoneet markkinoinnin tutkimusta johtamisen näkökulmasta ja päinvastoin.

– Näissä yhteistyökuvioissa syntyy paljon uutta, ja itsekin tulee oltua mukavuusalueen ulkopuolella, Suomi mainitsee.

Kuoppakangas kertoo, että samojen aineistojen tarkastelu eri viitekehyksistä onkin erityisen hedelmällistä. Kun aineistoja katsotaan erilaisten lasien läpi, voi syntyä paljon uutta.

Tutkimusryhmän perustaminen virisi lounaspöytäkeskusteluissa, kun Suomi ja Kuoppakangas havaitsivat toistensa tutkimusaineistoista uusia ulottovuuksia. Ryhmässä annettaan vertaistukea ja kaikkien ideoiden annetaan kukkia. Parhaat niistä lähtevät lentoon. Tähän viitaa tutkimusryhmän nimikin. Se viittaa myös  ryhmän työskentelytapaan.

– En itse usko klo 8–16 kukkivaan luovuuteen. Deadlinet toki tiedetään, mutta meillä ei ole turhaa pönötystä, byrokratiaa, Kuoppakangas kertoo.

Suomi kertoo, että monitieteinen tutkimusyhteistyö estää myös ajatusten siiloutumista.

Nordic Academy of Management -konferenssissa yhteistyötä viriteltiin mm. Tukholman yliopiston suuntaan, jonka kautta on tarkoitus lähteä edelleen mukaan tohtoriopiskelija Emma Björnerin luotsaamaan China Symposiumiin. Niin ikään Tukholman yliopiston kaupunkibrändejä tutkiva tohtori Massimo Giovanardi kiinnostui yhteistyöstä. Samaisen yliopiston professori Håkan Preiholtin kanssa on myös suunnitteilla artikkeli. Kaiken kukkuraksi tapahtumassa kartoitettiin mahdollisuuksia tutkijavaihtoihin puolin ja toisin.

Kansainvälisyys tuo Flow-tutkimusryhmän toimintaan monisäikeisyyttä, joten Islannistakin oltiin hakemassa kansainvälisiä kontakteja – ja niitä myös saatiin.

Kirjoittanut: Jani Wahlman

 

Liike_KatijaPäivikki

Kuvassa vasemmalta: Kati Suomi, Päivikki Kuoppakangas ja Emma Björner.

 

 

 

Pelit sitouttavat brändiin

Pelit ovat aihe, joka jakaa mielipiteet. On niitä, jotka eivät voisi elää ilman pelejä ja joille pelaaminen on rakas harrastus. Toiset kokevat pelit ajanhukkana ja jopa väkivaltaista käytöstä provosoivana. Tästä huolimatta pelit löytävät nykyään tiensä yhä useamman kuluttajan arkipäiviin, ja niistä on siten muodostunut myös yksi tärkeimmistä medioista kuluttajan tavoittamiseksi.

pelimarkkinointi2

Image courtesy of imagerymajestic/FreeDigitalPhotos.net

Pelit ovat kasvaneet ilmiöksi, jonka kuluttajat kokevat omakseen kulttuurista tai maasta riippumatta. Pelit ovat huomaamattamme hiipineet osaksi myös sosiaalista elämää. Se, mikä vielä vuosikymmeniä sitten nähtiin tietokoneharrastelijoiden keskuudessa tapahtuvana pienten piirien aktiviteettina, löytyy nyt useimpien kuluttajien älypuhelimista pelisovelluksen muodossa. Älypuhelinten ja tablettien vallankumouksen myötä pelien pelaaminen on siirtynyt kotikonsoleilta ja tietokoneilta ajanvietteeksi, joka on saatavilla missä ja milloin hyvänsä. Myös pelaajien homogeenisyys on kokenut kolhun, ja pelit ovat menettäneet imagonsa nuorille miehille suunnattuina aktiviteetteina. Nykyään myös naiset ovat ottaneet pelikentän haltuunsa ja ovat yksi pelien nopeimmin kasvavista kuluttajaryhmistä.

Viihdekäytöstä markkinointityökaluksi

Markkinoijat ovat heränneet huomaamaan pelien potentiaalin markkinointikäytössä, sillä perinteiset mediaratkaisut ja markkinointiviestit eivät 2010-luvun maailmassa enää toimi samalla tavoin kuin ennen. Uusia keinoja kuluttajien tavoittamiseksi kaivataan. Pelaamisesta on tullut maailmanlaajuinen trendi, jonka pyörteisiin kuluttajat ovat hypänneet innolla mukaan, ja pelitalot ympäri maailmaa houkuttelevat parhaita pelinkehittelijöitä riveihinsä luodakseen uusia myyntimenestyksiä.

Pelitalojen lisäksi pelien menestystä ovat oppineet hyödyntämään mainonnan ja markkinoinnin ammattilaiset, jotka ovat ymmärtäneet pelien hyödynnettävyyden kuluttajan brändiin sitouttamisen työkaluna. Tv-mainokset eivät enää pure samalla tavoin kuin menneinä vuosikymmeninä, ja siten pelaamisesta on muodostunut uusi kanava tavoittaa massoittain kuluttajia maailmanlaajuisesti. Oikein suunniteltuna pelit, hauskuutensa ja elämyksellisyytensä ansioista, sitouttavat kuluttajan tehokkaasti brändiin. Sitoutuminen kasvattaa lojaaliutta brändiä kohtaan ja edesauttaa pitkäaikaisen asiakassuhteen syntyä. Tässä kiteytettynä pelimarkkinoinnin voima.

Pelimarkkinoinnilla tarkoitetaan pelien ja pelillisten ominaisuuksien hyödyntämistä markkinoinnissa; käytännössä tämä tarkoittaa markkinointitoimenpiteitä, jotka suoritetaan peleissä, niiden välityksellä, peliympäristöissä tai pelillisten elementtien avustuksella. Pelimarkkinointi on käsitteenä verrattain uusi ja hakee vielä paikkaansa ja muotoansa muiden markkinoinnin vakiintuneiden termien joukossa. Pelimarkkinoinnin alle voidaan lukea useita eri markkinoinnin muotoja, mutta käytetyimpiä ja tunnetuimpia näistä ovat mainospelit, pelinsisäinen markkinointi ja virtuaalimaailmojen hyödyntäminen markkinoinnillisesti.

Pelinsisäinen mainostus tarkoittaa markkinointiviestintää, jossa brändien ja tuotteiden markkinointiviestejä sijoitellaan kolmannen osapuolen peleihin. Mainospelit puolestaan ovat varta vasten tietyn tuotteen tai brändin mainontaan suunniteltuja pelejä. Myös virtuaalimaailmat kuten Second Life tarjoavat oivallisia markkinointimahdollisuuksia; virtuaalimaailman sisään voi mainostaulujen asettelun lisäksi vaikkapa rakentaa oman myymälän, joka tutustuttaa kuluttajan tuotteisiin ja tarjoaa tietoa tuotteista jo ennen kuin kuluttaja pääsee näkemään tuotteet omin silmin kaupan hyllyllä. Ovatpa jotkut yritykset jopa hyödyntäneet virtuaalimaailmoja myyntikanavana ja kehittäneet virtuaalimaailman sisälle ravintolan, joissa luottokortilla maksamalla voi tilata pizzan kotiovelleen toimitettuna!

Elämyksellisyys pelien voimana

Pelit ja pelimaailmat tarjoavat siis lukuisia markkinointimahdollisuuksia ja toimivat elämyksellisyytensä ansiosta erinomaisina uudenlaisina työkaluina sitouttaa kuluttaja brändiin. Pelimarkkinoinnin hyötyjä ollaan tutkittu laajasti, ja pelimarkkinoinnin hyötyinä ja mahdollisuuksina voidaan nähdä muun muassa brändi-imagon vahvistuminen, kuluttajien osallistaminen, mahdollisuus testata tuotteita virtuaalisesti, brändiluottamuksen rakentaminen, tunnettuuden parantaminen ja mahdollisuus muokata brändimielikuvia positiivisemmaksi sekä lisätä vuorovaikutusta brändin ja kuluttajan välillä.

Oikein toteutettuna pelimarkkinointi edistää yllä mainittuja seikkoja, mutta toimii myös edesauttavana tekijänä ohjaten kuluttajan seuraavalle askeleelle itse ostoprosessissa. Lisäksi pelit ja pelimarkkinointi edustavat markkinoijan näkökulmasta mahdollisuutta, ei pelkästään sitouttaa kuluttajat brändiin ja kasvattaa brändin kanssa käytävää vuorovaikutusta, vaan myös segmentoida kuluttajat peleistä kerättävien tietojen mukaan ja saada tietoa kuluttajien kiinnostuksen kohteista ja mieltymyksistä. Tämä voidaan nähdä kallisarvoisena tietona uudenlaisia kohderyhmiä tavoitteleville yrityksille.

Pelimarkkinoinnin tulevaisuus

Digitaalisten pelien toimiala on ollut noususuhdanteessa viimeiset parikymmentä vuotta, ja mobiilipelit edustavat pelialan nopeimmin kehittyvää sektoria. Angry Birdsin kaltaiset peli-ilmiöt ovat sitouttaneet kuluttajat pelimaailmoihin, ikään tai sukupuoleen katsomatta, ja pelit toimivat kanavana, jonka kautta on mahdollista tavoittaa laaja ja monipuolinen joukko kuluttajia. Nykypäivän kuluttajat ovat tottuneet saamaan tietoa nopeasti ja kommunikoimaan brändien kanssa uusilla ja luovilla tavoilla; myös peleissä ja virtuaalimaailmoissa. Uusien teknologisten ratkaisujen kuten mobiili- ja tablettilaitteiden yleistyessä tulee löytää uudenlaisia tapoja sopeuttaa brändit kuluttajien maailmaan, ja markkinoijien tulee kiinnittää huomiota uudenlaisiin kanaviin, joiden avulla tavoittaa kuluttajat.

Pelimarkkinointi on Suomessa vasta varovasti nostamassa päätään, vaikka itse peliteollisuus on yksi nopeimmin kehittyvistä ja merkittävimmistä aloista. Pelaamisen yleistyessä ja peliteollisuuden jatkaessa voittokulkuaan on peleistä tullut pysyvä osa kuluttajien elämää ja siten myös tärkeä osa modernin markkinoijan työkaluarsenaalia, jonka hyödyntämismahdollisuudet ovat lukuisat, ja joka oikein käytettynä saa kuluttajan pysymään markkinointiviestin parissa pitempään kuin yksikään muu media. Siis herätys markkinoijat, älkää unohtako pelejä – niiden supervoimat ovat  valjastettavissa myös teidän käyttöönne!

Kirjoittanut: Milla Kortesoja. Kirjoittaja opiskelee Creative Business Management -maisteriohjelmassa, ja kirjoitus perustuu hänen kandidaatin tutkielmaansa.

Value co-creation – päivän kuuma peruna

Yritysmaailmassa on viime vuosina kohuttu kasvavissa määrin value co-creation -ilmiöstä, arvon yhteiskehittelystä, jolla viitataan yrityksen ja asiakkaan yhteistyön tuloksena syntyvään arvoon. Yksi alan kotikentän tunnetuimmista tutkijoista on Hankenin markkinoinnin professori Tore Strandvik, joka valaisee aihetta kuulijoille heinäkuussa järjestettävässä Pori Jazz for Professionals 2013 -seminaarissa.

strandvik_sMarkkinoinnin professori Tore Strandvik puhuu palveluista ja asiakkuusmarkkinoinnista vuosikymmenten kokemuksella. Hän on työskennellyt Hankenin markkinoinnin laitoksella vuodesta 1981 ja nykyisessä virassaan vuodesta 2001. Strandvik on saanut aitiopaikalta tarkkailla tieteenalan eri käsitteiden ja suuntausten syntymistä ja hiipumista. Hankenilla on pitkät perinteet palvelujen tutkimisessa, ja Strandvik kollegoineen etsii jatkuvasti palvelututkimuksen eturintamalinjoja.

Strandvikin mukaan käsitteet ja suuntaukset ovat yhteydessä tieteidensisäisiin kehitystrendeihin, mutta myös ulkoisen kontekstin muutoksiin. Strandvik on havainnut arvon yhteiskehittelyn (value co-creation) yhdeksi keskeisimmistä ja ajankohtaisimmista aiheista niin tutkimuksessa kuin yritysmaailmassa. Strandvik on oman tutkimustyönsä lisäksi toiminut väitöskirjojen opponenttina sekä ohjannut aiheen parissa työskenteleviä tohtoriopiskelijoita.

Arvon yhteiskehittelyn pitkät juuret

Palvelujen markkinoinnin alkuaikoina 1980-luvulla panostettiin pitkälti palvelujen laadun ymmärtämiseen ja siihen, miten asiakas kokee palveluyrityksen toiminnan. Strandvikin mukaan vasta 2000-luvulla palvelun laadun käsitteen rinnalle tulivat arvo (value) ja asiakkaan kokema arvo (customer perceived value). Sittemmin asiakasta on alettu tarkastella ennemmin tekijänä kuin kohteena ja value co-creation eli arvon yhteiskehittely on tullut kuvaan mukaan.

Palvelumarkkinoinnin saavuttaessa suosiotaan tapahtui 1990-luvun alusta lähtien voimakas uudelleensuuntaus palveluepisodi-ajattelusta asiakkuusajatteluun. Ironista kyllä, valtava muutos ajattelutavassa johti käytännössä siihen, että yritykset kiinnostuivat niin sanottujen CRM -järjestelmien hankkimisesta. Asiakastiedot syötettiin tietokantoihin ja ryhdyttiin markkinoimaan lähettämällä automatisoituja, ja usein vähemmän toivottuja, perinteisiä mainosviestejä asiakkaille. Tämän myötä asiakkuuksien hoitaminen huononi entisestään asiakkaan näkökulmasta ja syntyi tarve hakea uudenlaisia toimintatapoja asiakkuudenhoitoon.

Samanaikaisesti maailma muuttui ja teknologia vapautti asiakkaat markkinointiviestien pakkopaidasta. Asiakas saattoi nyt etsiä informaatiota itse, vertailla, kilpailuttaa, kuunnella toisten asiakkaiden kokemuksia ja jakaa omia kokemuksiaan vapaasti internetin välityksellä. Vähitellen yritykset havahtuivat uudenlaiseen toimintatapaan ja ymmärsivät, että vallankumous oli väistämättömästi tapahtunut. Tästä alkoi Strandvikin mukaan yritysten kiinnostus yhteiskehittelyyn ja ymmärrettiin, että yritykset eivät luo lopullista arvoa asiakkaalle, vaan niiden tarjoamat palvelut ovat osatekijä asiakkaan omassa toiminnassa, josta muodostuu arvoa asiakkaalle.

Yhteiskehittelyn monet kasvot

Optimistisimmat ajattelevat arvon yhteiskehittelyn tarkoittavan sitä, että yritys johtaa ja asiakas otetaan mukaan toimintaan. Tore Strandvik edustaa kuitenkin toista näkökulmaa siinä mielessä, että hän on pyrkinyt ymmärtämään asioita asiakkaan näkökulmasta; miten asiakas johtaa ja ottaa eri yrityksiä mukaan omaan toimintaansa. Strandvik korostaa, ettei arvon yhteiskehittely ole oikotie kannattavuuteen, ja lisää, että näkökulmasta riippumatta yritysten tulisi keskittyä ymmärtämään asiakasta ja yhteiskehittelyn luonnetta niin teoriassa kuin käytännössä.

Arvon yhteiskehittelyn nähdään pitävän sisällään lukuisia uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Strandvik linjaa, että arvon yhteiskehittely on mahdollista vain asiakkaiden ehdoilla. Oikein toteutettuna arvon yhteiskehittelyllä voidaan saada aikaan kustannussäästöjä sekä parempaa asiakasarvoa.

Terveiset seminaariosallistujille

Arvon yhteiskehittely on tämän hetken kuuma peruna, niin akateemisessa markkinointitutkimuksessa kuin liiketoiminnassa. Tore Strandvik lupaa perehdyttää Pori Jazz for Professionals  -seminaarin osallistujat tarkemmin aiheeseen 16. heinäkuuta. Hän lähettää terveisensä seminaariosallistujille kehottaen tulemaan paikan päälle ihmettelemään, pohtimaan ja keskustelemaan, mitkä mahdollisuudet ja haasteet ovat syntymässä aiheen ympärille lähitulevaisuudessa.

Kirjoittanut: Milla Kortesoja ja Tanja Lehtinen

Keynote speakers – Pori Jazz for Professionals 2013

International Event Management Summer Seminar 16th to 18th July

 

Kahn_Ashley bw+col (2)sAshley Kahn (the USA)

A Professor at New York University, music historian, journalist and author

Ashley Kahn has been a professor of music history and criticism at NYU for nine years teaching various courses for the Clive Davis Department of Recorded Music and lecturing at other institutions as well. Before NYU, Kahn worked as a producer at Festival Productions Inc. for 10 years.

Kahn has written several books. His most critically acclaimed books have been on two major jazz albums, Kind of Blue: The Making of the Miles Davis Masterpiece and A Love Supreme: The Story of John Coltrane’s Signature Album. His writings have been published in The New York Times, The Wall Street Journal, Downbeat, Jazz Times, the Rolling Stone, Mojo, New Statesman, GQ, and many others. He has earned two Grammy nominations, three ASCAP/Deems Taylor Awards, and two Book of the Year Distinctions from the Jazz Journalist Association.

Ashley Kahn has a wide experience of different music related jobs from Deejay to Video Producer and Freelance Writer, from Road Manager to Concert Producer and TV Music Editor for VH1, and he was the primary editor of Rolling Stone: The Seventies. During his thirty-year career in the music business, Kahn has been a part of countless concert productions, tours, and festivals. As a Road Manager he has toured with Paul Simon, Peter Gabriel, Ladysmith Black Mambazo, Debbie Harry & the Jazz Passengers, Hugh Masekela, Lucky Dube and Britney Spears.

Most recently he has spoken, presented and conducted interviews at a variety of festivals and conferences including SXSW, CMJ, New Orleans Jazz & Heritage Festival, Umbria Jazz Festival (Perugia and Orvieto), North Sea Jazz Festival (Rotterdam), The Detroit Jazz Festival, Monteray Jazz Festival, Barcelona Jazz Festival, Berklee School of Music and other universities, music conferences and festivals. Kahn also continues to work very closely with the Miles Davis family on various projects, including a Miles Davis museum exhibition, tribute concerts and various panels and speaking engagements.

Paul GudginPaul Gudgin (UK)

Festival Director of the City of London Festival, Senior Consultant at Edinburgh Napier University

Paul Gudgin, a former director of Edinburgh Festival Fringe, the world’s largest art festival, has over 20 year experience in the management of festivals and events. The City of London Festival has appointed him as its new Festival Director from 1st of August 2013. Gudgin worked as the director of Fringe for eight years in 1999 – 2007. He has a strong record of achieving considerable growth, the Edinburgh Festival Fringe doubled the number of sold tickets from 800 000 to 1,6 million during his time. Paul Gudgin was responsible for a number of IT initiatives as well as developing the festival profile and coverage both internationally and within the U.K.

Paul Gudgin has also been appointed as Visiting Professor of Festivals and Events by Leeds Metropolitan University and the Senior Consultant at the Edinburgh Institute for Festival and Event Management at Edinburgh Napier University. He also works as a freelance trainer and a consultant of festival and event management, has hosted festival management workshops in seventeen countries and been a keynote speaker at leading event conferences in Ireland, Canada, Australia, South Korea, New Zealand, The US and China.

Tore StrandvikTore Strandvik (Finland)

Professor of Marketing, Hanken School of Economics, Helsinki

Tore Strandvik, PhD, is a professor in Marketing at Hanken School of Economics, Helsinki. His earlier academic career includes various positions at Hanken School of Economics, where he has taught for over 30 years. He has also served as a professor in Business Administration at University of Karlstad, Sweden. His research interests include service, relationships and marketing communication and his latest research focuses on customer value formation, value co-creation and customer value dynamics. In 2010 Strandvik carried out a research on ”The Value of Customer Co-creation in Service Innovation”, with a focus on value co-creation; a topic he will further introduce to the attendants of Pori Jazz for Professionals seminar 2013.

Julia_original_sJulia Trabskaya (Russia)

Associate Professor at the National Research University´s Higher School of Economics, Senior Researcher at the Laboratory of Economics of Culture, St. Petersburg

Julia Trabskaya is an Associate Professor at the National Research University Higher School of Economics and Senior Researcher at the Laboratory of Economics of Culture. Her research interests are destination gastronomic branding, art management and festival management. Her experience includes working in the consulting department at Sberbank of Russia and her latest research focuses on the role of gastronomic brands in promotion of tourist destination.

Juha Miikkulainen, Pori Jazz, toimitusjohtajaJuha Miikkulainen (Finland)

Managing Director, Pori Jazz

Juha Miikkulainen is the new leading figure of Pori Jazz Festival and the year 2013 festival will be his debute as a Managing Director. He has worked for Pori Jazz earlier in his career as a Sales Director, and before rejoining the Pori Jazz team, he worked as a senior consultant for Finpro, the national trade, internationalization and investment development organization. Miikkulainen is enthusiastic about his position as the Managing Director of Pori Jazz and will discuss in the seminar the main challenges of the festival from a new Managing Director’s point of view.

Juha Koivisto 2 (2)_sJuha Koivisto (Finland)

Promoter of Provinssirock and Selmu ry

Juha Koivisto is a promoter of Provinssirock and Seinäjoki Live Music Association, Selmu ry. Selmu ry is a non-profit organization, which focuses on promoting and developing live music and music awareness. It is the organization behind Provinssirock festival, one of the biggest rock festivals in Finland.

Juha Koivisto is also involved in event management, culture, music and community outreach in many ways and he is a member of board of institutions promoting education and research of popular music and festival production, such as Finland Festivals and Rytmi-instituutti.

The introductions of keynote speakers are written by Milla Kortesoja and Tanja Lehtinen. They are students in the Master´s Degree Programme in Creative Business Management.