Keynote Speakers – Pori Jazz for Professionals Seminar 2012

International Event Management Summer Seminar
17th-19th July 2012 in Pori, Finland


Bill Platt (the USA)
Founder & President, Platt Design Group

Bill Platt is a two-time Emmy award winner, sound designer, producer and the founder of Platt Design Group (PDG). He has more than 40 years of experience with new technologies and creative development as a designer which gives him a special insight as an industry leader. As a designer, he has conceived, designed, and implemented over 1000 facilities and shows since he began his career in 1967.

Before starting PDG, Bill worked 14 years with the Walt Disney Company as Director of Sound Design for all entertainment venues in Disney’s theme parks worldwide and he later became the Director of Entertainment for project development and planning of new theme parks and entertainment attractions. In the latter position, Bill was involved with concept development in all of the Disney theme parks.  He has also assisted in producing the Pori Jazz Festival, the second largest jazz festival in the world, for over 24 years.

Allan Xenius Grige (Denmark)
External Lecturer, Copenhagen Business School
Associate Director, FEI Consultants (UK)
Chairman, IFEA Europe (IRE)
Owner, Copenhagen Arts & Culture Consult (DK)

Allan Xenius Grige has almost 30 years’ experience of leadership roles in the cultural sector, serving as a marketer, tour manager, venue director, event organizer, lecturer, consultant, and as a board member in a number of professional associations for tourism management and performing arts.

Based in Copenhagen, Denmark, he is currently a lecturer in tourism and hospitality, event management, HR/organization, and other course topics at Copenhagen Business School’s Center for Tourism & Culture Management. In recent years, he has also worked as a visiting lecturer in Germany, Ireland, Korea, and the USA. In addition, Allan is Chairman of the International Festival and Events Association Europe and Associate Director of FEI Consulting (UK). Allan is the owner of the Copenhagen Arts & Culture Consult.

Marjana Johansson (the UK)
Lecturer, Essex Business School, University of Essex

Marjana Johansson, PhD, is lecturer in Management at Essex Business School, University of Essex, UK.  Her doctoral thesis was carried out in Stockholm School of Economics and focused on the organizing of festivals from an actor-network perspective. Her research interests include work and consumption in the experience economy, with a particular interest in festivals and the ‘festivalisation’ of cities. Her current research includes the role of cultural branding for festivals, linked to a study conducted at the Edinburgh Festival Fringe. In 2010 she carried out a research project for the Swedish Cultural Foundation in Finland, on the role and value of festivals.

Jyrki Kangas
Senior Advisor, Pori Jazz

Jyrki Kangas is one of the founding fathers of the Pori Jazz Festival. In the course of its long history, Jyrki has acted as the director of the festival, chairman, and for the longest period as artistic director. Currently he works as a senior advisor of the festival. Jyrki is a musician, consultant, trainer, visionary, supporting mentor, pioneer of international festival production. Locally he is a very influential person. He is the ‘godfather’ of our seminar and a strong supporter of event management education at the University Consortium of Pori.

You can find more information and the whole seminar program here.

A photograph of Marjana Johansson by Steve McDonough http://www.smcfolio.co.uk/

References: grige.dk, feiuk.com, plattdesigngroup.com

Mainokset

Lukijat samaistuvat bloggaajiin

Yritykset ovat alkaneet markkinoida itseään ja tuotteitaan bloggaajien välityksellä. Ilmiöstä on tullut jo niin yleinen, että osa suosituimmista bloggaajista elättää itsensä blogien avulla.

Ihmiset luottavat blogeista saatavaan tietoon.

A
Sosiaalisen median myötä median kenttä on uudistunut. Nyt kaikilla on mahdollisuus julkaista internetissä ideoitaan ja mielipiteitään. Blogit ovat aikanaan syntyneet tällaista tarkoitusta varten. Blogien muodostaman blogosfäärin on sanottu kasvavan päivä päivältä suuremmaksi, eikä suosiolle nähdä loppua. Lähes jokainen ihminen voi löytää blogosfääristä itseään kiinnostavan blogin. Nykyään bloggaamista harjoittavat yksityishenkilöiden lisäksi myös yritykset.

Maailmalla blogien hyödyntäminen yritysten markkinoinnissa on jo arkipäivää. Suosituimmista yksityisistä bloggaajista on tullut julkisuuden henkilöitä, joille satelee yritysten yhteistyöpyyntöjä, ja jotka elävät leveästi tämän yhteistyön tuottamilla ansioilla. Miksi? Koska yritykset ovat havainneet blogien tarjoavan tehokkaan kanavan tuotteidensa ja palveluidensa markkinoinnille. Kaiken takana on maailman vanhin markkinoinnin muoto, word-of-mouth, joka on virtuaalisessa maailmassa muovautunut elektroniseksi word-of-mouthiksi.

Blogeja seuraavat ihmiset kokevat usein yhteyttä lukemiensa blogien kirjoittajiin. Heillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ja suosikkiblogin päivittäinen seuraaminen saa bloggaajan tuntumaan lähestulkoon ystävältä. Varsinkin nuorempien lukijoiden on havaittu samaistuvan kirjoittajaan ja haluavan esimerkiksi ostaa samanlaisia tuotteita kuin bloggaaja. Tämä on saanut yritykset heräämään. Elektronisessa muodossa oleva viesti leviää usein kulovalkean tavoin ja bloggaajan suositus saattaa lisätä yrityksen myyntiä moninkertaisesti nopealla tahdilla. Yritykset ovat Suomessakin alkaneet toiveikkaasti lähestyä yksityisiä bloggaajia, jotta nämä testaisivat heidän tuotteitaan ja jakaisivat lukijoille kokemuksiaan. Kirjoittajille lähetetään näytteitä ja lahjoja, osa saa jopa rahallisen korvauksen blogimaininnasta.

Blogien kautta tapahtuva markkinointi ei tietenkään ole aina näin yksinkertaista. Suomen lainsäädäntö kieltää piilomainonnan, joten bloggaajien on oltava hyvin varovaisia suositellessaan tuotteita. Kuluttajilla on oikeus tietää, milloin heihin vaikutetaan kaupallisesti. Piilomainontaa ehkäistäkseen bloggaajat ovat alkaneet kertoa julkisesti blogeissaan, milloin heille on maksettu tuotteiden markkinoinnista.

Osa bloggaajista tekee yhteistyötä ainoastaan arvostamiensa yritysten kanssa. Tästä huolimatta blogien kommenttialustoissa näkyy ajoittain lukijoiden pohdintaa siitä, ovatko bloggaajat täysin rehellisiä kirjoituksissaan. Piilomainonnan epäily saattaa saada ihmiset kiertämään kaukaa bloggaajan suosittelemat tuotteet ja yritykset. Myös mahdollinen negatiivinen julkisuus voi saada yrityksen markkinointiyritykset epäonnistumaan.

Vielä muutamia vuosia sitten suomalaisessa mediassa pudisteltiin päitä, kun puhuttiin blogien hyödyntämisestä yrityksen markkinoinnissa. Ruotsalaisten bloggaajien palkkioiden suuruutta kauhisteltiin ja heille maksuksi tarjotut plastiikkakirurgiset toimenpiteet aiheuttivat järkytystä. Nyt voidaan kuitenkin jo sanoa, että mitä muu maailma edellä, sitä suomalaiset perässä. Suomessa toimivat yritykset ovat pikkuhiljaa tajunneet blogien potentiaalin, ja useiden yritysten liikevaihto onkin kasvanut niiden avulla. Tiettyjen tuotteiden on havaittu loppuvan kaupoista muutamia päiviä sen jälkeen, kun bloggaaja on niistä blogissaan kirjoittanut. Yritysten brändit ovat saaneet hyvää mainosta. Blogien hyödyntämisen positiiviset vaikutukset tuntuvat innostavan yrityksiä jatkamaan toimintaa mahdollisista negatiivisista tekijöistä huolimatta.

Nähtäväksi jää, kuinka suureksi ilmiö Suomessa paisuu. Markkinointimuoto on kuitenkin selvästi tullut jäädäkseen. Tämän vuoksi yritysten olisikin syytä pohtia, voisiko tässä olla mahdollisesti potentiaalia uudeksi markkinointikanavaksi. Facebook on Suomessa jo valloitettu markkinointitarkoituksiin – nyt on blogien vuoro!

Kirjoittanut: Erica Ahnger

Kirjoittaja opiskelee Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelmassa ja tutkii aihetta omassa pro gradu -tutkielmassaan.

Kuva: Fotopedia

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Suunnitelmallisuuden puolestapuhujat tuovat usein esiin otsikossa esitetyn ajatuksen korostaakseen suunnittelun merkitystä. Suunnittelemalla ei tuhlata resursseja, kun aikaa ei kulu turhaan touhuamiseen, vaan tekemisessä keskitytään olennaisiin asioihin. Yrittäjyyden näkökulmasta kyse on liiketoiminnan suunnittelusta, jossa tavoitteena on systemaattisesti tutkia markkinoita ja tunnistaa niillä oleva aukko – tyydyttämätön tarve, johon uudella yritysidealla voidaan pureutua. Kun tarve on tunnistettu, yrittäjä pyrkii hahmottamaan ja kokoamaan tarvittavat resurssit, joita tarpeeseen vastaaminen ja liiketoimintamahdollisuuden hyödyntäminen edellyttävät. Keskeistä ajattelussa on, että ensin asetetaan tavoite uudelle yritystoiminnalle ja sen jälkeen organisoidutaan siten, että tavoitteeseen pystytään vastaamaan.

Viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa on nostettu esiin vaihtoehtoinen tai täydentävä yrittäjämäinen toimintamalli uuden liiketoimintamahdollisuuden luomisessa. Erityisesti Saras Sarasvathy on esittänyt, että monet yritysideat suurelta osin lähtevät yrittäjästä itsestään, siitä mikä yrittäjää innostaa, mitä hän osaa ja kenet tuntee. Tämä osaaminen, yrittäjäkandidaatin ’keitä tunnen’ -verkosto ja tunteen palo muodostavat yrityksen alustavan resurssipoolin, josta sitten ovat tuloksena ne mahdollisuudet, joita yrittäjä osaa ja voi tehdä. Ideansa eteenpäinviemiseksi yrittäjä on vuorovaikutuksessa mahdollisten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa ja ideaan sitoutuu uusia toimijoita, jotka tuovat mukanaan omat kiinnostuksensa, verkostonsa ja osaamisensa. Siten yrityksen resurssit lisääntyvät ja samalla ne tavoitteet, joihin yrityksen on mahdollista pyrkiä, muuttuvat ja lisääntyvät. Koko alkuperäinen yritysidea saattaa radikaalistikin muuttua. Esimerkki tästä voi olla potentiaalisen asiakkaan esittämä toive tai tarve, johon vastaaminen muuttaa alkuperäistä ideaa. Liiketoimintamahdollisuudet hyödyntämällä yrittäjän ja tiimin osaaminen karttuu, verkostot monipuolistuvat ja kenties kiinnostuksenalueet muuttuvat. Tämä tarjoaa jälleen uusia mahdollisuuksia, joita yrityksen resursseilla voidaan tavoitella.

Sarasvathy tarjoaa konkreettisia esimerkkejä yrityksistä, jotka hänen mukaansa ovat syntyneet tällä tavoin – kuten Kiirunan jäähotelli ja sen liitännäisenä jääbaarit Tukholmassa ja muissa suurkaupungeissa. Sarasvathy kyseenalaistaa, voiko ainakaan kaikkia yritysideoita suunnitella alusta loppuun asti etukäteen. Voidaan kysyä, olisiko yrittäjä itse, saati tarvittavat yhteistyökumppanit uskoneet ja lähteneet mukaan jääbaariliiketoimintaan, jos se olisi esitetty heille liiketoimintasuunnitelmana? Sen sijaan idea lähti liikkeelle, kun ruotsalainen matkailuyrittäjä halusi tuoda Japanissa törmäämänsä jääveistokilpailuidean Ruotsiin. Siitä pallo – uusien resurssien ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien kehä – lähti pyörimään.

Sarasvathy on kiteyttänyt tämän ajatuksensa muutamaan periaatteeseen. Resurssit, jotka yrittäjällä jo on hallinnassaan, ovat parempi lähtökohta yritystoimintaan kuin resurssit, jotka eivät ole. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla! Liiketoimintasuunnitelmassa pyritään arvioimaan tulevaisuuden tuottoja liiketoiminnan kannattavuuden arvioimiseksi. Tutkimusten perusteella tulevien tuottojen arvioiminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi ja useimmiten yrittäjän liiketoimintasuunnitelmaan raapustamat arvaukset osoittautuvat vääriksi. Sarasvathyn mukaan yrittäjän onkin paljon helpompi yrittää arvioida siedettävää tappiota kuin tulevia tuottoja. Kysymys on siitä, että yrittäjäksi ryhtyvä arvioi kuinka paljon ja mitä on valmis menettämään. Perinteiseen liiketoimintasuunnitelmaan sisältyy myös ajatus yllätysten minimoimisesta. Sarasvathyn ajattelussa yllätysten hyödyntäminen, esimerkiksi asiakkaan esittämään toiveeseen vastaaminen, on kuitenkin yrittäjän näkökulmasta erittäin menestyksellinen toimintatapa. Verkostoa ei Sarasvathyn ajattelussa suunnitella sovittamalla tarvittavia palasia yritysidean tueksi, vaan se muodostuu samaan tapaan kuin tilkkutäkki, eri kuosisten ja väristen tilkkujen satunnaisesta kokoelmasta. Vaikka prosessi ei ole alusta loppuun suunniteltu, kyse ei kuitenkaan ole yrittäjän näkökulmasta satunnaisesta, hallitsemattomasta asioiden ajelehtimisesta tai kulusta. Pikemminkin Sarasvathy korostaa, että yrittäjä pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan niitä asioita, mitkä ovat hänen ulottuvissaan ja joihin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa, eikä niitä, joihin yrittäjä ei pysty vaikuttamaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Yhtälailla tekee mieli sanoa, että hyvin suunniteltua ei ole vielä edes aloitettu. Toisinaan kun nuoret yrittäjät tai opiskelijat esittelevät kehittämiään uusia, joskus villejä yritysideoita kokeneille asiantuntijoille, syntyy yleinen epäusko. Asiantuntijat saattavat todeta, etteivät usko ideoihin ja siihen, että niiden kautta olisi mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, varsinkin jos asiantuntijoita pyydetään sijoittamaan omia resurssejaan, aikaansa tai rahojaan yritykseen. Kuitenkin jälkikäteen tarkasteltuna aivan järjettömillä ideoilla on tehty mittavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi ihan tavallisia kiviä on myyty ja myydään edelleen helppohoitoisina lemmikkeinä Yhdysvalloissa. Vastaavasti aivan järkevät, liiketoimintasuunnitelmakilpailuissa menestyneet ideat ovat jääneet lähtökuoppiinsa. Liiketoimintamahdollisuuden olemassaoloa voi pyrkiä arvioimaan liiketoimintasuunnitelmassa tai ideakilpailuissa, mutta todellinen testaus tapahtuu aina markkinoilla. Pelkkä hyväkään idea ei riitä, vaan toteutus ratkaisee. Siten vaikka asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja pyrkiä hyödyntämään palaute joko idean tai sen esittelyn kehittämisessä, on yrittäjän luotettava omaan visioonsa ja myös intuitioonsa, kokeillako idean toimivuutta. Mikäli kokeilu ei onnistu, on nopeasti pohdittava mitä asioita voidaan muuttaa, jotta idea hyväksytään markkinoilla.

Yrittäjyystutkijalle tekeminen ja siitä oppiminen on suunnittelua luontevampi toimintamalli. Yliopistossa meiltä odotetaan käytännönläheisiä toimia yliopistolähtöisen yrittäjyyden tukemiseksi ja alueen yrittäjyyden ja yritysten kehittämiseksi. Vaikuttaminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien, yrittäjyyden ja yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen ei synny juhlapuheissa, eikä suunnitelmajulistuksissa vaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa tutkijoiden, opiskelijoiden ja yrittäjien välillä. Etukäteen voi olla vaikeaa arvioida, mikä toimii ja mitkä keinot kantavat parhaimman hedelmän. Se edellyttää erilaisia kokeiluita ja mahdollisista virheistä oppimista, yhdessä tekemistä.

Kirjoittanut: Ulla Hytti

Kirjoittaja toimii yrittäjyyden professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.