Opiskele luovaan talouteen tai hyvinvointialaan erikoistuneeksi kauppatieteiden maisteriksi – Hae maisteriohjelmiin 19.3.2012 mennessä!


Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä voit opiskella luovaan talouteen tai hyvinvointialaan erikoistuneeksi kauppatieteiden maisteriksi (KTM, 120 op)
.

Kaksivuotisiin maisteriohjelmiin voivat hakea soveltuvan kandidaatin tai liiketalouden tradenomin tutkinnon suorittaneet ja niihin ei ole valintakoetta. Hakuaika päättyy 19.3.2012.

Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelma (KTM, 120 op)

Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelmasta valmistut luovan talouden ja kulttuurialojen liiketoiminnan asiantuntijaksi. Opintojen avainteemoja ovat muun muassa monialaisen asiantuntijuuden ja luovuuden johtaminen, tuote- ja palvelukonseptit sekä visuaalisen kulttuurin, median ja luovan kentän erityispiirteet.

Pääaineena voit lukea johtamista ja organisointia tai markkinointia. Sivuaineeksi voit valita Media Management and Media Culture – tai Kulttuuri- ja elämysmatkailun kokonaisuuden. Teoreettisten opintojen ohella maisteriohjelmassa tehdään tiivistä yhteistyötä luovien alojen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Maisteriohjelmasta saat valmiudet toimia sekä luovilla aloilla että perinteisimmillä palvelualoilla ja teollisuudessa, esimerkiksi tuotekehityksen, mediatuotannon, muotoilun, markkinoinnin ja henkilöstöjohtamisen tehtävissä. Myös yrittäjyys on keskeinen vaihtoehto valmistumisen jälkeen.

Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelma toteutetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteistyönä.

Lisätiedot:
Susanna Jänismäki, puh. (02) 333 9692, susanna.janismaki(a)utu.fi

Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma (KTM, 120 op)

Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma kouluttaa laaja-alaisia osaajia hyvinvointialan asiantuntija- ja johtotehtäviin. Maisteriohjelmasta valmistut hyvinvointialaan erikoistuneeksi kauppatieteiden maisteriksi (KTM, 120 op). Vahvan kauppatieteellisen osaamisen lisäksi saat kokonaisvaltaisen näkemyksen hyvinvointialan palveluverkostoista ja olet asiantuntija erityisesti julkisten hyvinvointipalvelujen muutoksen johtamisessa.

Maisteriohjelmassa opit soveltamaan tutkimustietoa työssäsi ja hyödyntämään liiketoimintaosaamisen tarjoamia työkaluja hyvinvointialan kehittämisen ja johtamisen haasteisiin. Opit ymmärtämään yhteiskunnallisesti ajankohtaisia hyvinvointialan ilmiöitä sekä johtamaan moniammatillista yhteisöä erilaiset arvot ja ajattelutavat huomioiden.

Valmistuminen maisteriohjelmasta avaa monia mahdollisuuksia edetä uralla, siirtyä uusiin työtehtäviin tai tähdätä jatko-opintoihin. Maisteriohjelman suorittaneet sijoittuvat varsinkin sosiaali- ja terveysalan julkiselle ja kolmannelle sektorille sekä yrityksiin. Soveltua työtehtäviä löytyy myös muilta hyvinvointialoilta, kuten koulutus-, turvallisuus-, liikunta- ja kulttuurialoilta. Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteri voi toimia esimerkiksi asiakkuuspäällikön, talousjohtajan, kehittämispäällikön, työhyvinvointipäällikön, controllerin, HR-koordinaattorin tai yrittäjän tehtävissä.

Lisätiedot:
Sini Lehto, puh. 050 442 0652, sini.lehto(a)utu.fi

Tutustu tarkemmin maisteriohjelmiin ja valintaperusteisiin täällä.

Mikä toimii naapurissa, ei välttämättä toimi meillä

Kuntalaisten peruspalvelujen järjestämisessä on ollut viime vuosina nähtävissä selvä suuntaus toimintojen liikelaitostamiseen. Euromääräisestikään liikelaitoksien merkitystä ei voi vähätellä, sillä kunnallisten liikelaitosten yhteenlasketuksi liikevaihdoksi arvioitiin 3,9 miljardia euroa vuonna 2010.

Suomessa liikelaitostetaan edelleen räjähdysmäisesti, vaikka kokemukset eivät olekaan hyviä.

– Ei ole saatu faktaa, relevanttia todistetta siitä, että liikelaitokset olisivat tehokkaampia, vaikka sitä on nimenomaan toiminnan läpinäkyvyyden lisäksi tavoiteltu. Ja byrokratia on lisääntynyt entisestään, vaikka piti olla päinvastoin, liikelaitostematiikkaa tutkiva Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkija, KTM Päivikki Kuoppakangas sanoo.

Liikelaitostamisen hyödyt näennäisiä

Liikelaitostamisesta saadut hyödyt ja muutokset ovat Kuoppakankaan tutkimuksen mukaan näennäisiä.

– Uuden julkisjohtamisen ja liiketaloustieteiden välineitä on otettu innokkaasti julkisen sektorin käyttöön. Organisaatiomuutoksia on tehty muutoksen perään, mutta ei ole laskettu transaktiokustannuksia. Mitä muutos on tullut maksamaan tai mitä kustannuksia syntyy, kun organisaatiomallia muutetaan.

– Monissa tapauksissa olisi kannattanut pysyä vanhassa organisaatiomallissa ja muuttaa prosesseja. Olisi pitänyt kartoittaa, mikä on pielessä ja korjata se. Mikä toimii naapurissa, ei välttämättä toimi meillä. Mallit itsessään eivät tuo tehoja, Kuoppakangas muistuttaa.

 Kun tuollakin tehtiin

Kunnallisiin liikelaitoksiin liittyvät kysymykset ovat kirvoit­taneet väitöskirjaansa valmistelevan Kuoppakankaan mieltä jo useiden vuosien ajan.

– Liikelaitostamisilmiön räjähdysmäinen kasvu herätti kiinnostukseni jo kandivaiheessa, hän kertoo.

Väitöskirjaansa varten Kuoppakangas on tehnyt teemahaastatteluja Suomen neljän suurimman sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksissa. Liikelaitoksista kerätyn aineiston ohella tutkimusta varten on haastateltu myös liikelaitostematiikkaa yleisesti tuntevia asiantuntijoita, kuten julkishallinnon tutkijoita ja kuntaliiton lakimiehiä.

– Tutkin väitöskirjassani ennen kaikkea organisaatiomallin valintaa. Mikä on mallin valinnassa ratkaisevinta, mikä vaikuttaa päätöksentekoon, mitä siellä taustalla on.

Kuoppakankaan haastatteluissa saamat vastaukset organisaatiomallin valinnasta ovat toisinaan olleet hämmentäviäkin:

– ”Kun tuollakin tehtiin. Tai hyvin myytiin.”

Vääränlaiset organisaatiomallien valinnat ovat tutkimuksen mukaan johtuneet muun muassa aikapulasta ja halusta kuulua porukkaan.

Kirjoittanut: Susanna Jänismäki

Päivikki Kuoppakangas osallistui ainoana Suomesta Uudessa-Seelannissa viime joulukuussa järjestettyyn johtamisen ja organisoinnin alan huippukonferenssiin. – Mielenkiintoista oli havaita, että uudesta julkisjohtamisesta ei haluta Uudessa-Seelannissa puhua, vaikka se on käsitteenä sieltä lähtöisin. Tärkeämpää on yhteishyödyllisyys kuin se, onko toiminto yksityinen vai julkinen.

International Seminar Series in the Field of Welfare Service Design and Active Ageing on 21-22 March and 23 April in Pori

The seminars will present a variety of new perspectives on welfare service design and production in the field of active ageing. The speakers of the seminars are from both private and public sector organizations and researchers of the welfare field. The seminars are organized by the Turku School of Economics at the University of Turku, Pori Unit. 

Welfare Service Design in Management of ICT Applications and Active Ageing
21-22 March 2012
Venue: Auditorium 125 and 240, University Consortium of Pori, Pohjoisranta 11 A

The seminar will present different technology applications of active ageing in the welfare field and innovative service design and business models which are related to them.
Seminar programme

Seminar registration by 9 March 2012:
Registration form

Service Design in Welfare Provision and Business Models
23 April 2012
Venue: Auditorium 125, University Consortium of Pori, Pohjoisranta 11 A

The seminar analyses service systems, production and networks in the welfare field from the perspectives of business economics.
Seminar programme

Seminar registration by 13 April 2012:
Registration form

The seminars have a free admission.

The seminars are organized by the HITTI – Innovative development and management of welfare services (2011-2013) project. HITTI is a project of the Pori Unit of the Turku School of Economics, the purpose of which is to develop service systems, networks and production of the welfare field and of public services.

For more information:
Päivikki Kuoppakangas,
paivikki.kuoppakangas(a)utu.fi

Kristiina Tattari
kristiina.tattari(a)utu.fi

Welcome!

Oluttehdas: pikavoittoja, helppoja päätöksiä vai hyvinvointia?

Vaiherikas keskustelu Porin oluttehtaan tontin ja kiinteistöjen tulevaisuudesta on ollut käynnissä aina panimotoiminnan päättymisestä, syksystä 2009.

Julkisessa keskustelussa on tuotu esille vastakkaisia intressejä. Kerrostalojen tai kulttuuritoiminnan tapahtumakeskuksen rakentaminen kaupungin arvokkaimmalle tontille ovat olleet vaihtoehdoista eniten esillä. Lisäksi alueen vieressä toimiva paikallinen meijeritoimija on väläytellyt kiinnostustaan aluetta kohtaan.

Bisnekseen houkutusta

Tontin täyttäminen asuinkerrostaloilla merkitsisi voittojen kerryttämistä niin kiinteistönomistajalle kuin rakennuttajille. Poliittisen päätöksenteon helppouden ja merkittävien taloudellisten hyötyjen vuoksi houkutus tämän vaihtoehdon valintaan lienee suuri. Vaikutukset koko Porin jokirannan kehittämiselle olisivat kuitenkin pitkäaikaisia ja asuinrakennukset kaupungin edustavimmalla paikalle eivät elävöittäisi unista jokirantaa.

Tapahtumakeskuksen vaikutusten voidaan arvioida olevan päinvastaisia. Ensinnäkin se edellyttäisi julkista investointitukea alueelle visioituihin tiloihin, kuten konserttiareenalle, luovien alojen toimijoiden työtiloille ja hotellille. Toisaalta on hyvin todennäköistä, että yksityisiä rahoittajia löytyisi myös tapahtumakeskuksen rakentamiselle.

Luovan talouden aika

Tapahtumakeskuksella olisi lisäksi aitoa potentiaalia elämystalouden keinoin luoda kaupungin asukkaille hyvinvointia. Kulttuurinen hyvinvointi ei tarkoittaisi pelkästään luovan alan tuotoksien hyödyntämistä, vaan myös vuokra- ja verotuloja tapahtumakeskuksen toimijoilta.

Pori ei ole eristyksissä maailmaa myllertävistä muutosvoimista, kuten globalisaatiosta, julkisen talouden kriisiytymisestä, tietokoneistumisesta, poliittisen hallinnan verkostoitumisesta, vapaa-ajan lisääntymisestä tai koulutustason noususta.

Muutosvoimat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämäämme. Yhteiskunnallinen kehitys on siirtymävaiheessa. Yksi esimerkki tästä on luovan talouden ilmiön esiinnousu sekä ihmisten hyvinvoinnin liittäminen talousmittareiden lisäksi henkilökohtaisen hyvän elämän tavoitteluun.

Laajaa pohdintaa

Muutokseen on reagoitu niin Satakunnan maakuntaohjelmassa, Porin seudun elinkeinostrategiassa kuin Porin kaupungin strategiassakin. Mikäli oluttehtaan asiaa tarkastellaan analyyttisesti näiden dokumenttien valossa, alueen tulevaisuus elämysteollisuuteen keskittyvänä toimintaympäristönä pitäisi olla selviö.

Todellisuus näyttäytyy kuitenkin toisenlaisena poliittisena tilanteena, jossa eri toimijoiden intressit ja tahtotilat luovat painetta päätöksen tekoon.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on valmisteilla projektihautomo, jossa lähtökohtaisesti oluttehtaan kohtaloa ei pohdita riskinottona. Ajatukset suunnataan aluetta palvelevin ja kehittäviin mahdollisuuksiin.

Monia kysymyksiä

Millä keinoin oluttehtaan toimintakonsepti olisi mahdollista luoda sellaiseksi, että uuden yritystoiminnan synnyttäminen olisi mahdollista houkutellen alueelle uutta yritystoimintaa? Minkälaiset ratkaisut voivat vahvistaa maakunnan ja Porin
kaupungin palvelutasoa kehittäen alueen vetovoimaisuutta ja dynaamisuutta?

Kuinka parhaiten tunnistettaisiin kehitettävässä toimintakonseptissa liiketoimintamahdollisuudet luoden tuloja tuottavaa palvelutoimintaa?

Huomio tulisi kiinnittää siis toiminnan mahdollisuuksiin. Vanhojen tehdasalueiden hyödyntäminen menestyksekkäästi luovan talouden toimintaympäristöiksi on lukuisia esimerkkejä, kuten Helsingin Kaapelitehdas ja Hämeenlinnan Verkatehdas.

Strateginen tahtotila

Luovan talouden tilat synnyttävät myös tälle ajalle ominaista yksilöpohjaista kollektiivista toimintaa, jossa yksittäisten toimijoiden ja ihmisten valinnat synnyttävät parveilua kiinnostavien asioiden ympärillä.

Parveilut voivat synnyttää puolestaan toimijakollektiiveja, joilla on käsitys yhteisestä päämäärästä ja tavoitteista, vaikka yksittäisten toimijoiden taustat olisivat hyvin erilaiset. Tällaiset toimijakollektiivit voivat parhaimmillaan tuottaa alueelle niin kulttuuria, yhteisöllistä hyvinvointia, uutta liiketoimintaa kuin myös alueelle hyötyä tuottavia taloudellisia menestystarinoita.

Alueella vallitseva strateginen tahtotila ja olemassa oleva asiantuntemus on mahdollista valjastaa toiminnan ja alueen kehittämisen laboratorioksi, johon oluttehtaan ympäristö antaa useita mahdollisuuksia.

Kirjoittanut: Mervi Luonila ja Tapio Häyhtiö

Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä Hyvinvointipalvelujen innovatiivinen johtaminen (Hitti) ja Luovien alojen tapahtumatuotannon johtamisosaamisen kehittäminen (Johde) -hankkeissa.

Artikkeli on aiemmin julkaistu Satakunnan Kansassa 23. lokakuuta 2011.

Kuntien uudistukset – näennäistä liikelaitostamista?

Kuntakentällä rytisee taas hallituksen uuden kuntareformin myötä. Yksi uskoo liiketaloustieteen malleihin, toinen vannoo suuruuden ekonomian nimeen ja kolmas päättää jäädä katselemaan. Miltä uudistukset näyttävät tutkijan näkökulmasta? Toimivatko esimerkiksi markkinataloudesta imitoidut mallit kuntakentällä?

Yliopisto-opettaja Päivikki Kuoppakangas ja projektitutkija Katja Aalto ovat tutkineet kuntien liiketoimintamalleja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Tutkimusten mukaan todelliset organisaatiomuutokset ovat saattaneet jäädä pinnalliseksi. Loppujen lopuksi byrokratian määrä on jopa lisääntynyt vaikka tavoitteena oli sen keventäminen ja päätöksenteon joustavoittaminen. Liiketaloustieteellisen tehokkuusajattelun vieminen kuntalähtöiseen kulttuuriin on vähintäänkin pitkä prosessi. Lähtökohtaisesti kunnissa vierastetaan tehokkuusajattelua, kun taas yksityisellä puolella se on elämisen ehto.

Omistajaohjauksen rooli

Yksityistäminen tai alueellistaminen voi luoda paremmat edellytykset tehokkaalle toiminnalle, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös selkeän omistajaohjauksen kautta annettuja tavoitteita ja niiden johtamista käytäntöön julkisella sektorilla. On toisaalta tiedostettava, että yksityisen ja julkisen sektorin johtaminen ja liiketoiminta ovat omanlaisiaan. Liiketaloustieteellisen tutkimuksen keinoin voidaan avata monia solmukohtia, mutta usein apua tarvitaan lähitieteistä, vaikkapa tuotantotaloudesta, jossa laajoja palvelutuotantoverkostoja hallitaan mm. modulaarisin rakentein. Projektitutkija Mervi Vähätalo tutkiikin modulaarisuuden soveltamismahdollisuuksia omistajaohjauksen tueksi hyvinvointialan palvelukokonaisuuksien koordinoinnissa.

Omistajaohjauksen merkitys on näkynyt myös projektitutkija Jaana Määttälän ylikunnallista hyvinvointialan toimintaa koskevissa tutkimuksissa. Kuntasektorilla omistajaohjauksesta vastaavien toimijoiden (Suomen Kuntaliitto, ministeriöt, isäntäkunnat, kunnalliset toimielimet) vaikutus näkyy sekä toiminnan että sovellettavien menetelmien kehityksessä ja kehittymättömyydessä.

Julkisen sektorin organisaatioihin kohdistuu toisenlaisia, vaativampia kriteerejä niiden toiminnan avoimuudesta ja viranhaltijoiden tilivelvollisuudesta. Mikä sitten on laskentatoimen rooli kunnissa niiden palvelutoiminnan tehokkuuden arvioinnin kannalta? Aallon ja Määttälän tutkimusten mukaan laskentalogiikka rakentuu kunnissa usein vielä vanhan kameraalisen ajattelun varaan, seurataan määrärahojen käytön toteutumista. Tuotteistamisesta on puhuttu jo vuosia, mutta mukaan toiminnan suunnitteluun pitäisi saada vielä talousalan osaaja, jotta päästäisiin läpinäkyvyyteen toiminnan kannalta ja tiedettäisiin palvelujen kustannukset. Tutkijat eivät halua uskoa, että julkinen toiminta on aina vain tehotonta.

Kirjoittanut: Päivikki Kuoppakangas, Katja Aalto, Mervi Vähätalo ja Jaana Määttälä
Kuva: Mikko Viitapohja

Tutkijat Mervi Vähätalo (kuvassa vasemmalla), Katja Aalto, Päivikki Kuoppakangas ja Jaana Määttälä kyseenalaistavat, miten kuntakenttä on uudistuksissaan onnistunut.